4. touko, 2021

- Sepelkyyhkyä kuvaat. Mies on ilmestynyt selkäni taakse kuin tyhjästä. Eläkkeellä olevan toimistoinsinöörin stereotyyppi. Haltin vihreää retkiasua, prässit housuissa, uudehkot vaelluskengät, takki huolellisesti kiinni ylänappiin saakka. Päässä Haloselta ostettu ruudullinen lippalakki.

   Miehellä on kovasti asiaa. Virusvälimatkan takia en kuule puoliakaan hänen puheistaan saati ymmärtäisin. Puhe rönsyilee sen verran. Isästään ja Lapin sodasta se jotain selittää,  jostakin alikulkutunnelista tässä lähellä, joka on muuten hänen suunnittelemansa, peipoista, joita hän on varta vasten lähtenyt kuuntelemaan ja katselemaan. Tämä kevät kun on mennyt tänne saakka ihan harakoille, konkreettisesti.

   - On se kummallista, että jotkut eivät osaa erottaa peipon ja pajulinnun laulua toisistaan. Onhan ne ihan erilaiset vaikka toki sävel on sama. Toinen menee duurissa ja toinen mollissa.

   - Ja lopussa peipolla on loppukiekaisu, saan sanottua väliin.

   Mies on ilmeisesti viettänyt muusta ihmiskunnasta erillään sen verran pitkän aikaa  että juttua tuntuu riittävän. 

 

4. touko, 2021

 Puukiipijän pesäpökkelö oli tullut tiensä päähän. Saavat neulanokat  etsiä uuden kortteerin tulevana kesänä. 

   Illalla laittelin ja järjestelin kuvia koneella ja muutaman lintukuvan faceen. Vaikka se on kyllä joutavaa puuhaa. Ryhmittäin siellä vallitsee typeryyden leimaava laumasieluisuus. Ansioillaan, asemansa  tai pelkästään julkisen näkyvyytensä perusteella  alfan aseman ryhmässä hankkineet määrittelevät konventioiden suunnan, lahjattomammat matkivat ja taitamattomat peukuttavat. 

   Tuota kaikkea on mielenkiintoista seurata, joskin aika ärsyttävää. Kirjallisuus-ryhmässä keskustelun pohjaksi riittää utelu minkä kirjan olet viimeksi lukenut tai mitä dekkaria suosittelisit. Helsinki-ryhmä on kuorrutettu kiiltokuvamaisilla kännykkäkuvilla Helsingin kortteleista ja nähtävyyksistä. Ihmiset ja toiminta noista kuvista puuttuvat. Jos asiaa tiedustelee alkaa sama vanha junnaava ja asiantuntematon narina yksilönsuojasta ja julkaisuoikeuksista. 

 

27. heinä, 2018
26. heinä, 2018

Panda köllöttelee ilmastoidussa residenssissään ja susi läähättää helteessä. Tasan ei käy.. Mitenhän käy pitkässä juoksussa Ähtärin kaupungin, joka meni investoimaan lainarahalla pandoihin. Kävijöitä pitäisi piisata ja paljon, että kaupunki saa omansa takaisin. Yhdistelmälippu eläinpuistoon ja pandataloon maksaa 39 euroa ja pelkkä pandatalo 34 euroa.

Eläinpuistossa riittää aina mielenkiintoista katsottavaa, kuten vaikkapa dynaaminen susilauma. Pandat sen sijaan makaavat hulppeissa huoneistoissaan toisistaan erotettuna, toinen nukkuu ja toinen jäystää bambua. Paljonkaan katsottavaa ei ole.. Toki somiahan ne ovat.

Ettei pandojen ja Ähtärin lainarahan kohtaloksi muodostune ylisuuret odotukset. Tuskin monikaan maksaa suolaista lipunhintaa toistamiseen, kertatapaaminen riittää..? Ähtärin pandoista on tulossa maksukykyisten (lapsi)perheiden must-juttu. Hyvässä seurassa voi kehaista sivulauseessa punaviinilasin ääressä että juu, ollaan me siellä käyty. Ihania ov

24. maalis, 2018

Erikoista närää ja outoa levottomuutta on aiheuttanut kajaanilaisten keskuudessa kuusitoista Kajaanin jokeen jäänyttä laulujoutsenta. Turhan usean kaupunkilaisen mielestä joutsenten olisi pitänyt lennellä etelän maille viettämään talvikuukausia.